Pirtsakka pakkanen!

Tokotreenit peruuntuivat pakkasen vuoksi. Aluksi olin tosi harmissani, koska olin odottanut koko viikon, että pääsemme treenaamaan. Ei kuitenkaan auttanut itku markkinoilla, joten heitin koirille takit niskaan ja lähdettiin pitkälle lenkille.

Käytiin Pikku-Palomäen koirapuistossa ja matkalla treenattiin vierellä kulkemista. Ihan hyvin sujui - lopuksi. Elli on kyllä niin kovapäinen Neiti, että välillä täytyi oikein laskea kymmeneen ennenkuin jatkettiin matkaa :) Tuntuu, että nuo kaksi oikein provosoivat toinen toisiaan käyttäytymään huonosti... Ja kun yksi haukkuu, niin haukkuu toinenkin. Koirapolulla tavattiin kultainennoutaja omistajineen ja tytöt saivat tehdä vähän tuttavuutta. Kaikki olivat hieman hämillään ja peloissaan, mutta kyllä siitä sitten rohkaistuivat. Etenkin Yadasta isot koirat ovat todella pelottavia. Lenkin loppua kohden Elli väsyi melkoisesti kun oikein juoksutin koiria, että saivat purkaa energiaa. Rättiväsyneinä sitten laahustimme kotiin.

Toivon todella, etteivät ensi viikon tokotreenit peruunnu! Nyt meillä ei ole varaa jättää yhtään häiriötreenejä väliin ensi viikon viikonlopun näyttelyitä ajatellen. Onneksi saimme varattua hallin ensi sunnuntaiksi, jolloin aion treenata hieman sekä agia että tokoa ja näyttelyjuttuja. Vielä ennen näyttelyviikonloppua olisi tarkoitus käydä KSSK:n näyttelykoulutuksessa - kun nyt vihdoin sinne pääsen töiden puolesta.

KSSK Tokotreenit

Aivan loistavat tokotreenit takanapäin, ei voi kuin hymyillä!

Elli pääsi siis tänään ensimmäisiin tokotreeneihinsä KSSK:n hallille. Mukana Yada ja pikkusiskoni Ida. Pihaan tullessamme molemmat koirat haukkuivat, vinkuivat, ulisivat yms. Meinasin jo todella pakata koirat takaisin autoon ja lähteä kotiin. Näin jälkeenpäin ajateltuna: onneksi en tehnyt sitä.

Elli aloitti siis alkeisryhmässä. Aloitimme kontaktilla. Alkuhäsläyksen jälkeen Elli otti todella, siis todella, hyvin kontaktia minuun! Perusasentokin onnistui ja kun ohjasin namilla alas jalkani viereen, niin asettui täsmälleen oikealle paikalle. Ilman ohjaustani asettui useasti hieman vinoon minusta katsottuna, vaikka todella hyvin ensikertalaiselta sekin. Perusasennon jälkeen taas vähän kontaktia ja seurausharjoituksia ringin sisällä. Elli malttoi todella hyvin keskittyä minuun (tai sitten niihin nameihin) häiriötekijöistä huolimatta ja saimme ohjaajaltakin kehuja reippaasti toimivasta pennusta. Mentiin lopuksi vielä pareittain ringin keskelle ja teimme seurausharjoituksia pyrkien saamaan koiran seuraamaan nopeissakin liikkeissä leikin avulla.

Elli teki niin hyvän suorituksen tänään, etten voi kuin ihmetellä. Miten se pikkupörriäinen, joka ei kotona ole hetkeäkään paikallaan, voi hallilla olla niin aikuismainen ja tottelevainen? Jännitykseni kaaoksesta oli aivan turhaa.

Alkeisryhmän jälkeen Ida ja Elli odottelivat vielä tunnin verran kun treenasin Yadan kanssa jatkoryhmän mukana. Myös Yada oli todellinen yllättäjä ja suoriutui treeneistään loistavasti! Enpä olisi tuostakaan hermoheikosta ikinä uskonut :)

Täydellinen päivä kertakaikkiaan!

Jännitystä ilmassa

Huomenna olisi sitten luvassa Ellin ihka ensimmäiset tokotreenit! Jaiks, kyllä jännittää miten Neiti käyttäytyy hallilla... Tänään ainakin käyttäytyi niin huonosti hihnassa, että hävettää! Eikä jännitystäni yhtään helpota, että Yada aloittaa treenit jatkoryhmässä. Onneksi jatkoryhmässä koiria on vähemmän kuin alkeisryhmässä, joten ehkäpä Yadakin on hieman maltillisempi. Toivottavasti minun ei tarvitse hävetä silmiä päästäni koirien vuoksi :)

Harmittaa, kun emme koko kuluneen viikon aikana ole ehtineet treenata yhtään. Siis oikeasti yhtään. Kaikki aikani on mennyt töitä tehdessä, kotona olen käynyt vain nukkumassa ja haukkaamassa jotain välipalaa. Onneksi Pete on hoidellut koiria puolestani ja käyttänyt niitä leikkimässä Ilonan kanssa. Omat työvuoronikin helpottuvat parin viikon sisällä, joten pääsemme vihdoin treenaamaan agiakin.

Tokoilua

Kävin tänään ensimmäisissä tokotreeneissä Yadan kanssa. Elli jäi huutamaan oven taakse, vaikka Pete (avopuolisoni) oli kotona. Ei ollut kuulemma lopettanut haukkumista ja ulinaa edes käskystä. Tokotreeneistä inspiroituneena halusin tokoilla vähän Ellinkin kanssa kotiin päästyäni, joten lähdimmme pienelle pissalenkille.

Alkuun pyysin ottamaan kontaktia. Kovasti olisi ollut ulkona kaikkea muuta vieläkin kiinnostavampaa, kuin minun tarjoamani herkut, mutta löytyihän se katsekontakti vähitellen - vaihtelevalla menestyksellä. Istuikin ihan kivasti, vaikka Elli ei selvästikään halunnut istua umpihangessa yhtään. Luntahan on aivan mielettömästi! Päästin Kuovin parkkiksella Ellin vapaaksi ja juostiin vähän aikaa ympäri parkkipaikkaa tehden nopeitakin käännöksiä ja suunnanvaihtoja. Hyvin pysyi vierellä näin leikin lomassa, hihnassa rauhallisesti kulkeminen ja seuraaminen onkin sitten jo aivan eri juttu ;) Loppumatka kotiin treenailtiin kuitenkin sitä vierellä kävelyä. Kontaktia en edes yrittänyt ottaa... Tarpeeksi kun työstettiin sitä oikeaa "paikkaa", niin tuli jo ihan hyvin vierellä ja palkaksi sai mennä hetken vielä vapaalla hihnalla ennenkuin pääsimme takaisin kotiovelle.

Huhhuh. Melkoinen matka meillä on vielä edessämme, ennenkuin voin sanoa Ellin olevan edes peruskoulutettu. Eihän tuohon luupäähän meinaa upota mikään ;)

Ensi viikolla on kuitenkin Ellin vuoro tokoilla ryhmätreeneissä, joten jäämme innolla (tai kauhulla...) odottamaan mitä siitä seuraa. Yada siirtyneekin suoraan jatkoryhmään, joten tulevina viikkoina pääsen treenaamaan molempien koirien kanssa perätysten.

Treeniä hallilla

Pitkän tauon jälkeen kävimme taas hallilla koirien kanssa ihmettelemässä. Mukana myös Emma Viljon ja Fanin kera.

Ellin kanssa treenailin lähinnä näyttelyjuttuja: hihnassa juoksemista ja seisomista. Elli esiintyikin oikein mallikkaasti etenkin ravissa! Tänne-käskyäkin tuli harjoiteltua neidin juoksennellessa pitkin hallia vapaana ;) Seisotin Elliä myös pöydällä, jolloin Emma samanaikaisesti tutkiskeli, tai ainakin yritti tutkia, hampaita ja mittasi säkäkorkeuden (25cm). Elli väistää vielä jonkin verran vieraan ihmisen kättä, mutta toivottavasti asia saadaan korjatuksi ennen Lohjan pentunäyttelyitä. Myös häkissä oloa pitää vielä harjoitella, sillä nyt Elli haukkuu ja vinkuu melkoisesti ellen ole aivan häkin lähettyvillä. Yadan kanssa ollessaan pysyy kyllä hiljaa - onneksi.

Koska olimme agihallilla, pitihän sitä vähän itse agiakin kokeilla. Elli oli oikein pirtsakalla tuulella ja meni rohkeasti pikkuputkeen sekä puomille herkkujen voimalla. Ja tekipä se pikku hypytkin käskystä! Kunhan vain saamme perustokokäskyjen lisäksi putkeen menon sujumaan, alamme treenata keppejä ja keinua, jotta Elli sitten vuoden ikäisenä olisi hyppyjä vailla valmis aktiivisempaan agitreeniin.

Koirat olivat tänään olleet työpäiväni ajan leikkimässä Ilonan kanssa, joten molempien energiavarastot ovat ihan nollassa. Tuossahan ne pötköttelevätkin parhaillaan aivan umpiunessa vierelläni :)

Esittelyssä: Elli

Sain vihdoin ja viimein itseäni niskasta kiinni, joten rakentelin Ellille ikioman blogin neidin vauhdikkaasta elämästä kertomaan.

Elli on tällä hetkellä 4 kuukautta vanha, tarmoa täynnä oleva russelin alku. Se on terrorisoinut kotiamme pienestä pitäen jättäen jälkeensä tuhoa. Etenkin sähköjohdot ovat erittäin mieluisia puruleluja. Tuhoamisen lisäksi Ellin lempipuuhaa ovat toisen russelimme, Yadan, kanssa leikkiminen, syöminen ja nukkuminen. Yada on Elliä vuotta vanhempi, mutta yhtä aktiivinen ja virtaisa kuin "pikkusiskonsakin". Voinette uskoa, että meillä on rauhallista vain kun koirat nukkuvat. Yadan lisäksi Ellin hyviä koirakavereita ovat russelinarttu Ilona (s. 2011), kääpiöpinseriuros Viljo (s. 9/2010) ja sekarotuinen narttu Nemi (s. 8/2010). Kevään kuluessa Elli pääsee tutustumaan myös tulevaan näyttelyreissukaveriinsa, kääpiöpinserinarttu Faniin.

Luonteeltaan Elli on ystävällinen ja aina iloinen. Se tulee hyvin toimeen niin ihmisten kuin koirienkin kanssa ja pitää lapsista. Elli on erittäin, siis korostan erittäin, itsepäinen eikä juurikaan pala halusta miellyttää ketään. Se komentaa mielellään ihmisiä ja muita koiria. Melkoinen persoona yhdistettynä pieneen pyöreään vartaloon! Välillä minun täytyykin laskea muutamaan otteeseen kymmeneen välttyäkseni hermoromahdukselta. Uskon kuitenkin, että kunhan esimurrosiän uho hieman hellittää, niin Ellistä tulee mainio harrastuskoira lajiin kuin lajiin.

Ellin tulevaisuuden varalle on suunniteltu jos jonkinmoista. Haluaisin Ellistä itselleni näyttely-, agility- ja tokokoiran. Näin vaatimattomasti sanottuna ;) Tulevaisuus näyttänee ns. leipälajimme. Lajin, johon aiomme panostaa hieman muita enemmän. Ellin tokotreenit alkavat parin viikon kuluttua ja ensimmäisiin näyttelyihin Lohjalle suuntaamme 5.2.2012. Agihalliin Elli onkin päässyt tutustumaan jo pienestä pitäen. Toiveenani olisi päästä sekä Yadan että Ellin kanssa KSSK:n agiryhmään kevään aikana. Elli toki aloittaisi treenit pentukurssista.

Odotan innolla, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan!