Mulla piti olla treenivuoro Homeetalle eilen, mutta varauksissa oli sattunut päällekäisyyksiä, joten jouduin tyytymään raittiiseen ulkoilmaan. J saapui taas katselemaan meidän menoa.
Leikin Ellin kanssa alkuun liinassa, samalla vähän tokoiltiin pitkästä aikaa. J kommentoi hieman alavireisyyttä ja sitä, miten Elli ei seuraa riittävän lähellä. Kivasti sain palkkailtua ja palkan luovutus sujui suuremmitta ongelmitta. Olen nyt tehnyt kotona PALJON töitä mun ja Ellin suhteen eteen, ja asiat alkavat pikkuhiljaa toimia. Lenkillä saan sen hyvin takaisin hihnaan tarvittaessa eikä sitä kauheaa karjuntaa enää juurikaan tarvita ;) No jokatapauksessa, tokoilun jälkeen keskityttiin ihan vain leikkimään. Vähän Elli epäröi lähteä mun matkaan, etenkin jos olin sille joutunut ääntä korottamaan - edes hieman. Hah, herkkis olevinaan. Haukuteltiin vielä lopuksi, ja oikein kivasti Elli etsi J:n roskiksen takaa ja haukkui. Jippii!
Yadan kanssa vähän yleistä remuamista ja muutamia agilähtöjä (paikalla olo) häiriöllä. Alkuun otti tosi herkästi varaslähdön, mutta muutaman toiston jälkeen kesti häiriötä hyvin. Yada oli ihan ihmeissään kun käytin "tule"-käskyä, vaikkei esteitä ollut mailla eikä halmeilla. Yada oli muuten tosi näreissään, kun joutuin Homeetalla hyppäämään takaisin autoon eikä se päässyt treenaamaan ollenkaan :) Ei olisi millään autoon tullut...
Leikkimisestä tulikin mieleen, että kävin Ellin kanssa sunnuntaina särkkien parkkiksella leikkimässä J:n ohjeiden mukaan. Samalla tehtiin vajaan tunnin lenkki. Näitä samoja harjoituksia jatkoimme siis eilisessä leikkitreeneissä.
* * *
Tänään kävin Yadan kanssa Helin koulutuksessa Homeetalla. Helillä oli kivan vauhdikas rata, mutta jossa ohjaaja sai kyllä tehdä töitä. Etenkin, kun meikäläisen lentävä valkoinen pallero oli kadottanut korvansa kotiovelle. Tämän päivän treenit eivät siis menneet kovinkaan hyvin: Yadalla oli aivan mielettömästi ylimääräistä energiaa, jonka seurauksena sillä ei ollut korvia lainkaan. Jalkoja oli kyllä sitten senkin edestä.
Esimerkiksi välistä vedoissa Yada haistatteli mulle kyllä ihan urakalla! Vaikka käännyin itse lopulta ensimmäisen hypyn jälkeen (hyppy - välistä veto - hyppy - takaakierto - hyppy) koiran tulosuuntaan, jotta saisin sen vauhdin kokonaan seis, Yada vaan tuuletteli surutta ohi ja jatkoi seuraaville hypyille. Se EI EDES KORVAANSA heilauttanut, vaikka karjuin: "Tähän!" naamapunaisena ensimmäisen hypyn jälkeen kääntyneenä. Pari kertaa piti purra hammasta, etten sanonut muutamaa rumaa sanaa ;) Lopulta sain yhden (vai jopa kaksi??) onnistunutta välistä vetoa, jonka jälkeen teimme saman hyppysuoran toiselta puolelta ohjattuna: takaa - hyppy - takaa - hyppy - persjättö - hyppy. Sehän sitten sujuikin jo eritavalla. Siis erittäin hyvin!
Muita Yadan naamailuja sain todistaa vikaan putkeen menossa. Yada paineli ihan surutta putkesta ohi penkkien ja pöytien luo, vaikka huusin hallelujaa. Helilläkin oli jo vähän naurussa pitelemistä kun ei siitä menosta tullut mitään. Kyllähän se sinne putkeen sitten meni pienen vekin kautta.
Mä en kyllä tajua minkä aivoinfarktin tuo koira on näistä keleistä saanut, mutta ihan päätöntä menoa, ellen sanoisi. Noh, toivottavasti seuraavalla kerralla paremmin! Tuli siellä välillä ihan kivojakin suorituksia, mutta mun keskittyminen fokusoitui kyllä tuohon naamailuun ihan täysin.
Viikonloppuna yritän ehtiä hallille treenaamaan nuo välistä vedot kuntoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti